Maalämpökaivo syvyys

Maalämpökaivo syvyys – Kuinka syvälle kannattaa porata, ja miksi juuri oikea metri ratkaisee?

Jokainen poranterän kierros kallioon on kuin euro pudotettuna säästöpossuun – mitä syvemmälle mennään, sitä tasaisemmin tilille kilahtaa halpaa, uusiutuvaa lämpöä. Mutta missä kohtaa järkevä sijoitus muuttuu tarpeettomaksi syvänmeren sukellukseksi?

Tässä artikkelissa sukellamme (tai oikeammin poraudumme) lämpökaivon syvyyden saloihin: milloin metri on liikaa, milloin liian vähän, ja miksi Geokaivot tiimin poravaunu pysähtyy juuri siihen kohtaan, missä euro ja kilowatti kättelevät.

---

Sisällysluettelo

1. Maalämpökaivo syvyys: Miksi sillä on merkitystä?
2. Kuinka syvälle maalämpö porataan?
3. Voiko maalämpökaivo olla liian syvä?
4. Mihin maalämpökaivon voi porata?
5. Case-Geokaivot – kun syvyys osuu nappiin
6. Muutamat usein kysytyt kysymykset
7. Mitä jokaisen kannattaa tietää maalämpökaivon syvyydestä?
8. Loppusanat:  Valmiina porautumaan säästöihin?
9. Lähteet ja lisätietoa

1. Maalämpökaivo syvyys: Miksi sillä on merkitystä?

Aloitetaan perusasioista. Maalämpökaivo syvyys on avain kustannustehokkaaseen ja ekologiseen lämmitysratkaisuun, joka hyödyntää maan uumeniin varastoitunutta uusiutuvaa lämpöenergiaa. Mutta kuten moni asia elämässä, myös maalämmön tehokkuus riippuu syvyydestä. Liian matala lämpökaivo jäähtyy talvella nopeasti, kun taas liian syvä kaivo on kuin ostaisi kaksi kertaa enemmän pizzaa kuin jaksaa syödä – turhaa tuhlausta!

Lämpökaivon syvyys mitoitus: Mistä sitten tiedät oikean syvyyden juuri omalle tontillesi? Jokainen maalämpöprojekti alkaa huolellisesta suunnittelusta ja perusteellisesta maaperätutkimuksesta, jonka avulla määritellään optimaalinen maalämpö syvyys juuri sinun kiinteistösi tarpeisiin. Näin vältetään turhat porauskulut ja varmistetaan pitkäaikaiset säästöt.

Oikea maalämpökaivon mitoitus ei siis ole pelkkä tekninen luku, vaan tarkasti laskettu kokonaisuus, joka huomioi useita tekijöitä:

• Kiinteistön energiantarve: Mitä enemmän lämmitystä ja käyttövettä tarvitaan, sitä syvemmälle porataan tai sitä useampi kaivo toteutetaan.
  
• Maaperän ominaisuudet: Kallioperän lämmönjohtavuus sekä savikerrosten paksuus vaikuttavat ratkaisevasti lämpökaivon syvyyteen.
  
• Tontin koko ja muoto: Kuinka monta kaivoa mahtuu tontille, ja kuinka syvälle porauskalustolla päästään.

Esimerkiksi kaupunkialueen pienelle omakotitalotontille voidaan usein toteuttaa vain yksi, mutta syvempi kaivo. Taloyhtiöissä puolestaan suositaan yleensä useamman lämpökaivon energiakenttää.

” LIIAN MATALA KAIVO JÄÄHTYY TALVEN MITTAAN, LIIAN SYVÄ TAAS MAKSAA TURHAAN – ENERGIAN JA EUROJEN SWEET-SPOT LÖYTYY SUUNNITTELUPÖYDÄLLÄ, EI PORAUSHETKELLÄ. “

Lämpökaivon syvyysmitoitus – askel askeleelta:

• Kohdedata: Energiakulutusraportit 3–5 vuodelta
  
• Maaperäkartat: GTK:n kallio- ja ruhjevyöhykekartat
  
• Etäisyydet: 15–20 metriä kaivojen välillä, vähintään 3 metriä rakennuksesta
  
• Simulointi: Ohjelma arvioi kaivon lämpötilan muutokset jopa 50 vuoden ajalta
  
• Optimointi: Kaivon syvyyttä säädetään, kunnes hinta- ja energiatehokkuuskäyrät kohtaavat
  
• Lupapiste.fi: Toimenpide- tai rakennusluvat hoidettuna
  
• Poraus ja asennus: Geokaivot tuo kaluston, toteuttaa porauksen ja asentaa vaakaputket

Geokaivot tarjoaa koko tämän ketjun avaimet käteen -ratkaisuna: yhdellä sopimuksella saat valmiin lämpökentän ilman huolia – täsmälleen oikeaan syvyyteen toteutettuna.

2. Kuinka syvälle maalämpö porataan?

Tyypillinen maalämpökaivo syvyys suomalaisissa omakotitaloissa vaihtelee 100–200 metrin välillä, kun taas kerrostaloissa ja isommissa kiinteistöissä mennään usein 200–400 metriin asti. Esimerkiksi Geokaivojen toteuttamissa projekteissa, kuten Kotkan Kauppapaikalla ja Helsingin Teknosavelassa, on porattu jopa 350–400 metriä.

Suuntaa antavat luvut lämpökaivon syvyydestä per kaivo:

• Omakotitalo: 120–180 metriä
  
• Rivitalo: 180–250 metriä
  
• Kerrostalo: 250–400 metriä
  
• Teollisuus- tai liikekiinteistö: jopa 450 metriä

Mutta kuten Geokaivot asiantuntijat sanovat: “Syvyyttä ei valita hatusta, vaan lasketaan.” Mitoitus perustuu aina kohteen energiankulutukseen ja maaperän geologisiin ominaisuuksiin.

(Luvut ovat suuntaa-antavia – todellinen mitoitus tehdään laskelmin.)

Suomiluvut käytännössä – YHTEEN NIPUTUS:

Valtaosa lämmitys­kaivoista asettuu 100–300 metrin väliin, taloyhtiö- ja teollisuuskohteissa kaivot painuvat usein 300 – 400 metriin. Geokaivot syvin kohde on ylittänyt 450 metriä, kun rivissä oli iso liikekiinteistö ja totinen energiakuorma. 

” GEOKAIVOT – PORAA SYVÄLLE, MUTTA EI KOSKAAN EPÄVARMUUTEEN “

3. Voiko maalämpökaivo olla liian syvä?

Kyllä voi! Joskus liika on liikaa, jopa porauksessa. Liian syvä lämpökaivo nostaa kustannuksia turhaan, eikä sen tuoma lisäteho enää hyödytä käytännössä lainkaan. Usein parempi ratkaisu onkin porata kaksi maltillisempaa kaivoa rinnakkain, mikä on myös energiataloudellisesti järkevämpää. Geokaivot suosittelee aina tarkasti harkittua mitoitusta.

Uudelleen lyhykäisyydessään, kertaus on opintojen äiti:

Vaikka syvemmältä saatava lämpö on vakaampaa, ei lisämetri tuo aina suhteessa enemmän energiaa. Kun kustannus per metri kasvaa lineaarisesti, mutta hyöty loivenee, saavutetaan pian taloudellinen optimipiste:

• Hyöty laskee, kustannus nousee: Lämpötila nousee n. 1 °C/30 m, mutta porauskustannus kasvaa lineaarisesti.
  
• Pumpun teho rajoittaa: Syvempi kaivo = pidempi putki = suurempi vastus kiertopiirissä.
  
• Lupavaatimukset: Monissa kunnissa yli 300 metrin poraukset vaativat erilliskäsittelyn.

Siksi maalämpökaivon mitoitus kannattaa jättää asiantuntijalle, joka tuntee paikalliset olosuhteet – kuten Geokaivot Oy.

4. Mihin maalämpökaivon voi porata?

Kun puhutaan maalämpökaivon sijainnista, on vastaus usein yksinkertainen: lähes mihin tahansa! Geokaivot on vuosien varrella porannut energiakaivoja hyvin monenlaisiin ympäristöihin aina kaupunkien ahtaista kortteleista parkkihalleihin ja idyllisiin maalaismaisemiin. Vaikka jokainen sijainti tuo mukanaan omat erityishaasteensa, kokenut poraustiimi mukauttaa kaluston ja tekniikan aina tarpeen mukaan – jopa silloin, kun poraus tapahtuu sisätiloissa tai ahtaissa kantakaupungin sisäpihoissa.

Esimerkiksi nurmipihoilla maalämpökaivon poraaminen on yleensä nopeaa ja ennallistaminen edullista, kun taas asfaltoiduille alueille porattaessa kaivot suojataan siisteillä teräskansilla ja alue palautetaan alkuperäiseen kuntoon. Geokaivot on toteuttanut kohteita jopa parkkihalleissa, jolloin kalusto mukautetaan madalletulla mastolla juuri tilaan sopivaksi. Haasteelliset kaupunkikohteet, kuten pienet kantakaupungin sisäpihat, vaativat erityisosaamista ja tarkasti mitoitettua kalustoa.

Yksinkertaistaen: kunhan etäisyydet rakennuksiin ja naapuri kaivoihin täyttyvät, sopiva porausratkaisu löytyy varmasti jokaiselle tontille – ainakin silloin, kun Geokaivojen osaavat ammattilaiset ovat asialla.

5. Case-Geokaivot – kun syvyys osuu nappiin

• Teknosavela, Helsinki: 6 402 porattua metriä, säästöt 57 000 – 62 000 €/vuosi, savikerros hallittu teräsputkiporauksella.
  
• Tuhkimontie 7-9, Helsinki: Yhdistynyt kaivopari korvattiin varakaivolla ilman budjettipiikkiä – aikataulu piti, asukkaiden kulku turvattiin.
  
• Kotkan Kauppapaikka: 450 m kaivot, työmaa käynnissä liikkeiden aukioloaikana; masto madallettiin ja porausaikataulut sovitettiin kuormaliikenteen taukoihin.

Yhteinen nimittäjä: oikea syvyys, ei metriäkään turhaan.

6. Muutamat usein kysytyt (ja rehellisesti vastatut) kysymykset aiheesta maalämpökaivo syvyys

Miten syvä maalämpökaivo voi olla enimmillään? Suomessa on porattu yli 600 metrin kaivoja, mutta taloudellinen hyöty harvoin kantaa >450 m asti.

Miten syvä maalämpökaivo on paras? Useimmissa kohteissa 150–250 metrin syvyys on optimaalinen. Tämä varmistaa, että lämpöenergiaa riittää varmasti kylmimpinäkin talvina, eikä kaivo jää turhan matalaksi. Käytännössä lämpökaivon syvyys määräytyy tarkkojen energiatarvelaskelmien perusteella.

Voiko kaivo jäähtyä “loppuun”? Jos mitoitus on pielessä, kaivo voi parina kovana talvena pudota tehoistaan. Oikein mitoitetussa kentässä kallioperä ehtii latautua kesäkaudella – lämpö ei varsinaisesti lopu.

Onko useampi matalampi vai yksi syvempi kaivo parempi? Usein kaksi 250 metrin kaivoa on edullisempi ja riskittömämpi kuin yksi 400 metrin reikä. Mitoitus kertoo vastauksen energiaper euro.

7. Mitä jokaisen kannattaa tietää maalämpökaivon syvyydestä?

Maalämpökaivon syvyys vaikuttaa merkittävästi sekä kukkaroosi että kotisi lämmitystehoon. Mutta miten löydät juuri sinun kiinteistöllesi parhaiten sopivan ratkaisun ilman, että porataan metriäkään turhaan? Tässä tiivistettynä kaikki olennainen, jonka avulla vältät turhat sudenkuopat ja teet fiksuja päätöksiä – nyt ja vuosikymmeniksi eteenpäin!

1. Yhteenveto: Mitä opimme maalämpökaivon syvyydestä?

• Syvyyttä ei valita arvaamalla, vaan laskemalla.
  
• Liian matala kaivo = tehoton. Liian syvä = kallis.
  
• Usein kaksi 250 metrin kaivoa on kannattavampaa kuin yksi 450 metrin kaivo.
  
• Geokaivot laskee, suunnittelee ja toteuttaa juuri sopivan ratkaisun – ei metriäkään turhaan.

Maalämpökaivon poraaminen ei ole rakettitiedettä, mutta se vaatii ammattitaitoa. Jos kaivon syvyys ei ole kohdillaan, menetetään rahan lisäksi myös hermoja. Siksi Geokaivot suosittelee aina perusteellista suunnittelua, laadukasta maaperätutkimusta ja yhteistyötä kokeneen ammattilaisen kanssa.

2. Yhteenveto artikkelin tärkeimmistä kysymyksistä:

• Miten syvälle maalämpö porataan?
  Tyypillisesti 100–400 metriä riippuen kiinteistön koosta ja energiatarpeesta.
  
• Voiko maalämpökaivo olla liian syvä?
  Voi olla, siksi tarkka mitoitus on tärkeää.
  
• Miten syvä lämpökaivo eli miten syvä maalämpökaivo kannattaa valita?
  Optimaalinen syvyys vaihtelee yleensä 150–250 metrin välillä.
  
• Mihin maalämpökaivon voi porata?
  Käytännössä lähes minne tahansa, kunhan etäisyydet ovat kunnossa.

Nyt tiedät, että maalämpökaivon syvyys on enemmän kuin pelkkä numero. Se on tarkkaan harkittu ratkaisu, joka tuo pysyviä säästöjä ja pitää hymyn huulillasi vuosikymmeniä.

3. Yhteenveto: Mitä viet taloyhtiön hallituksen tai kotisi suunnittelupalaverin pöytään?

• Syvyys ei ole kilpailu. Se on insinööritehtävä, jossa eurot ja kilowatit tasapainotetaan.
  
• Tyypilliset lukemat: 100–300 m omakotitaloihin, 250–400 m taloyhtiöihin.
  
• Liian syvä = kallis, liian matala = tehoton.
  
• Mitoitus + kokenut poraaja (lue: Geokaivot) = kaivo, joka palvelee 50–100 vuotta ja useampaa lämpöpumppu­sukupolvea.

Kun lämpökaivon syvyys on kohdallaan

…säästät, lämpenet, viilenet ja nukut yösi rauhassa. Geokaivot Oy:llä on takanaan tuhansia porattuja metrejä, onnistuneita projekteja ja tyytyväisiä asiakkaita.

Jos etsit faktoihin pohjaavaa, mutta ihmisläheistä kumppania, Geokaivot tarjoaa kokonaisuuden kartoituksesta poraukseen ja pihan viimeistelyyn. 

8. Loppusanat:  Valmiina porautumaan säästöihin?

Geokaivot suunnittelee ja poraa kaivot juuri oikeaan syvyyteen – ei senttiäkään hukkabudjettiin, mutta tarpeeksi, jotta kotisi tai taloyhtiösi pysyy lämpimänä paukkupakkasillakin.

Ota yhteyttä, niin laskemme teille räätälöidyn syvyys-/kaivomäärä-ehdotuksen ja kerromme, miten nopeasti sijoitus alkaa lämmitellä talousarviota.

---

Lähteet ja lisätietoa:

Geokaivot.fi
Geokaivot.fi/poraus/
Geokaivot.fi/maalampo-omakotitaloon/
Geokaivot.fi/maalampo-taloyhtioon/
Geokaivot.fi/maalampo-isoihin-kiinteistoihin/
Geokaivot.fi/maalampo-koko-suomeen/
Geokaivot.fi/maalampo-kysymykset/

Kiitos, että jaksoit porautua kanssamme maalämpökaivon syvyyden saloihin! Toivottavasti Maalämpökaivon syvyys -artikkelimme avasi aihetta selkeästi ja ehkäpä jopa sytytti kipinän harkita maalämpöä tosissaan. Jos seuraava askeleesi on kohti järkevämpää, ekologisempaa ja kukkarolle ystävällisempää lämmitystä, olemme valmiina poraamaan säästöt esiin!

Eikä huolta: lupaamme porata syvälle, mutta emme koskaan liian syvälle lompakkoosi!