Maalämpö

Maalämpö – Toimii kotona, kerrostalossa ja liikekiinteistössä

Syvällä maan pinnan alla piilee hiljainen lämpövarasto, joka ei tarvitse sähkölinjoja, polttimia tai kattiloita pysyäkseen käynnissä. Maaperään on sitoutunut valtava määrä auringon ja maan ytimen lämpöä – vakaata, uusiutuvaa ja aina saatavilla. Maalämpö hyödyntää tämän luonnollisen energian ja tuo sen osaksi arjen lämmitystä, ilman melua, ilman näkyviä päästöjä, ilman hintapiikkejä.

Maalämpö ei ole vain ekologinen ratkaisu, se on teknisesti nerokas tapa yhdistää geologinen perusta ja nykyajan lämmitystarpeet. Se tarjoaa asumiselle luotettavuutta ja pitkäjänteistä energiatehokkuutta. Suomessa, missä talvet voivat olla pitkiä ja vaihtelevia, maalämmöstä on tullut yhä useamman kodin, taloyhtiön ja kiinteistön ensisijainen lämmitysmuoto, syystäkin.

Mitä on maalämpö?

Maalämpö on uusiutuva energiamuoto, joka hyödyntää maaperään, kallioon tai vesistöön varastoitunutta luonnollista lämpöenergiaa. Tämä lämpö on peräisin sekä auringon säteilystä että syvemmältä maankuoresta nousevasta geotermisestä energiasta. Maaperässä lämpö säilyy tasaisena ja hyödynnettävissä vuoden ympäri, sääolosuhteista riippumatta. Juuri tämä lämpötilan vakaus tekee maalämmöstä luotettavan ja energiatehokkaan ratkaisun lämmitykseen Suomen vaihtelevissa olosuhteissa.

Käytännössä maalämpöjärjestelmä koostuu maahan porattavista energiakaivoista ja rakennuksen sisällä sijaitsevasta maalämpöpumpusta. Maahan porataan yksi tai useampi lämpökaivo, joiden syvyys vaihtelee tyypillisesti 90–300 metrin välillä omakotitaloissa ja jopa 600 metriin suuremmissa kiinteistöissä. Kaivojen halkaisija on tavallisesti noin 115 millimetriä. Ne täyttyvät pohjavedestä, joka johtaa kalliosta lämpöä kaivoon asennettuun lämmönkeruuputkistoon. Tässä putkistossa kiertää jäätymätön lämmönkeruuneste, joka kerää maaperän lämpöä matkan varrella.

Rakennuksen sisällä maalämpöpumppu siirtää tämän lämpöenergian kiinteistön lämmitysjärjestelmään ja käyttöveden tuotantoon. Pumppu ei siis itse tuota lämpöä, vaan toimii ikään kuin siirtolaitteena luonnosta kerätyn energian ja sisätilojen välillä. Lopputuloksena on tehokas, hiljainen ja ympäristöystävällinen lämmitysratkaisu, joka soveltuu sekä uusiin että saneerauskohteisiin, omakotitaloista suuriin liikekiinteistöihin.

Maalämmön edut

Maalämmön hinta

Lämpökaivon poraus

Maaviileä

Maalämpö eri rakennuksissa

Maalämpö paikkakunnallasi

maaviileä ja maalämpö isot kiinteistöt Geokaivot

Maalämmön edut: Miksi maalämpö kannattaa?

Maalämmön suosio perustuu sen moniin hyötyihin verrattuna perinteisiin lämmitysmuotoihin. Seuraavassa on listattu tärkeimpiä syitä, miksi maalämpö on niin kannattava valinta:

Maalämpö alentaa lämmityslaskua merkittävästi. Lämpöpumppu tarvitsee vain pienen määrän sähköä siirtääkseen lämpöä maasta – yleensä yhdellä kilowattitunnilla sähköä saadaan 3–5 kWh lämpöä talteen. Tämän ansiosta maalämmöllä vuosittaiset lämmityskulut voivat pudota tyypillisesti 50–70 % verrattuna öljy- tai sähkölämmitykseen. Käytännössä säästöä kertyy usein tuhansia euroja vuodessa, joten maalämpö maksaa itseään takaisin koko ajan.

Maalämpö on puhdasta, uusiutuvaa energiaa ja vähentää lämmityksen hiilijalanjälkeä tuntuvasti. Öljylämmitykseen verrattuna maalämmön CO₂-päästöt ovat keskimäärin yli puolet pienemmät, ja suoraan sähkölämmitykseenkin nähden maalämmön päästöt jäävät noin kolmasosaan. Parhaassa tapauksessa, jos maalämpöpumppua käyttää uusiutuvalla sähköllä, voidaan lämmityksen päästöjä vähentää jopa 80–90 % verrattuna vanhaan öljylämmitykseen. Maalämpö onkin ilmastoystävällinen teko, joka auttaa saavuttamaan päästötavoitteita.

Maalämmön energia tulee omalta tontilta, joten se ei ole altis polttoaineiden tai ostolämmön hinnanvaihteluille. Sähkön hintaan tulee toki varautua, mutta maalämpöpumpun sähkönkulutus on vain murto-osa esimerkiksi suorasta sähkölämmityksestä. Tämä tekee maalämmön käyttökustannuksista ennustettavia ja antaa suojaa energian hinnannousuja vastaan. Saat ikään kuin omavaraisen lämmitysratkaisun.

Maalämpöjärjestelmä on pitkälti automatisoitu ja ylläpitää itseään. Toisin kuin esimerkiksi öljylämmitys, maalämpö ei vaadi polttoaineen tilaamista, varastointia tai kattilan säännöllistä puhdistusta. Riittää, että järjestelmää tarkkaillaan silloin tällöin – esim. suodattimet voidaan puhdistaa vuosittain ja varmistaa, että pumppu toimii optimaalisesti. Oikein mitoitettuna ja asennettuna maalämpö toimii luotettavasti vähäisellä vaivalla.

Maalämpöä voidaan hyödyntää sekä uusissa että vanhoissa rakennuksissa. Järjestelmä kytketään olemassa olevaan vesikiertoiseen lämmönjakoon (patterit/lattialämpö), tai uuteen taloon asennetaan sellainen. Maalämpö skaalautuu pieniä omakotitaloja suurempiin kiinteistöihin – sitä käyttävät niin omakotitalot, rivitalot, kerrostalot kuin liike- ja teollisuuskiinteistötkin. Suuremmissa kohteissa maalämpö on erityisen kannattava, koska energiankulutus on isoa: investoinnin takaisinmaksuaika lyhenee suuremman säästön ansiosta. Maalämpö myös mahdollistaa viilennyksen kesällä (ns. maaviileä) samalla järjestelmällä.

Yhteenvetona maalämmössä yhdistyvät taloudelliset säästöt, pienemmät päästöt ja helppokäyttöisyys. Se on pitkäikäinen investointi, joka parantaa myös kiinteistön arvoa ja energialuokitusta.

Maalämmön hinta ja takaisinmaksu – mistä kustannukset syntyvät ja milloin säästät?

Maalämpöjärjestelmän kokonaishinta muodostuu käytännössä energiakaivojen porauksesta, maalämpöpumpun ja mahdollisten varaajien hankinnasta, vanhan lämmitysjärjestelmän poistotöistä sekä uuden järjestelmän asennuksesta ja käyttöönotosta. Kustannuksiin vaikuttaa eniten rakennuksen lämmitystehon tarve: mitä suurempi kohde, sitä enemmän kaivoja tai tehoa tarvitaan. Siksi taloyhtiössä investointi on yleensä pientaloa suurempi, mutta samalla myös euromääräinen vuosisäästö on tyypillisesti merkittävästi suurempi.

Miksi mitoitus ratkaisee kustannukset ja hyödyn?

Suunnittelulla ja mitoituksella on suora yhteys sekä hintaan että järjestelmän toimivuuteen. Kun kaivojen syvyys ja lukumäärä sekä lämpöpumpun teho sovitetaan todelliseen lämmitystarpeeseen ja paikalliseen maaperään, järjestelmä toimii tehokkaasti koko lämmityskauden. Liian lyhyt kaivo voi johtaa talvella heikompaan suorituskykyyn, kun taas tarpeettoman syvä kaivo kasvattaa kustannuksia ilman vastaavaa hyötyä. Oikein mitoitettu energiakaivo ehtii kesäkaudella latautua, jolloin sen lämpötila palautuu seuraavaa lämmityskautta varten ja hyötysuhde pysyy hyvänä vuodesta toiseen.

Vaikka maalämmön alkuinvestointi on monia perinteisiä ratkaisuja suurempi, käyttökulut pienenevät heti käyttöönotosta alkaen. Moni rahoittaa hankinnan lainalla tai osamaksulla, ja käytännössä kuukausittaiset kokonaiskulut – sähkölasku yhdessä rahoituksen lyhennyksen kanssa – jäävät usein aiempaa lämmitystä pienemmiksi. Tästä syystä säästö alkaa heti, eikä takaisinmaksuaikaa tarvitse odottaa ilman hyötyjä. Tyypillinen takaisinmaksuaika omakotitalossa on arviolta viidestä viiteentoista vuotta kohteen ominaisuuksista ja energian hinnoista riippuen. Suuremmissa kiinteistöissä takaisinmaksu voi olla tätäkin nopeampi, koska säästö euroissa kertyy suuremmasta kulutusvolyymista.

Valtion tuet ja verohuojennukset lyhentävät takaisinmaksua

Valtion tuet ja verohuojennukset voivat pienentää maalämmön hankintakustannusta ja lyhentää takaisinmaksuaikaa. Pientaloille on tarjolla ELY-keskuksen avustus öljylämmityksestä luopumiseen, kun öljykattila korvataan uusiutuvalla lämmitysmuodolla, kuten maalämmöllä. Lisäksi verotuksessa voi hyödyntää kotitalousvähennystä: vuonna 2025 öljylämmityksestä luopumisessa on voimassa korotettu vähennys 60 prosenttia työn osuudesta, enintään 3 500 euroa per henkilö, kun taas muissa remonttitöissä – esimerkiksi suoran sähkölämmityksen vaihdossa – sovelletaan yleistä kotitalousvähennystä 35 prosenttia työn osuudesta, enintään 1 600 euroa per henkilö vuodessa. Puolisoilla on mahdollisuus hyödyntää vähennystä kumpikin erikseen. Laajemmissa tai yritysvetoisissa kohteissa rahoituspalettiin voi kuulua myös Työ- ja elinkeinoministeriön investointituki energiatehokkuus- ja uusiutuvan energian investointeihin, kuten maalämpöön ja lämmön talteenottoon. Tukien ehdot, enimmäismäärät ja hakukäytännöt voivat muuttua, joten ajantasaiset tiedot on aina syytä tarkistaa virallisista lähteistä, kuten Ely-keskus.fi-, Vero.fi– ja Business Finlandin Energiatuki-sivuilta. Näin varmistat oikean tukimuodon ja realistisen arvion vaikutuksesta hankkeen kokonaiskustannukseen sekä takaisinmaksuaikaan.

Yhdeltä luotettavalta toimittajalta

Tarjous

Meidän tarjouksemme on aina selkeä ja yksityiskohtainen, jotta tiedät tarkalleen, mitä palvelumme sisältää. Ei piilokustannuksia – vain reilu ja läpinäkyvä hinnoittelu.

Poraus

Käytämme alan parhaita laitteita ja teknologiaa varmistaaksemme porauksen laadun ja tehokkuuden. Pidämme kiinni aikatauluista ja varmistamme, että projekti etenee suunnitelmien mukaisesti.

Ennallistaminen

Suoritamme maanrakennustyöt, asfaltoinnit, laatoitukset ja muut viimeistelyt, jotta piha-alue palaa alkuperäiseen kuntoonsa. Meille on tärkeää, että työmaamme jälki on siisti.

Ota yhteyttä ammattilaisiin

Lämmön keruu (lämpökaivon poraus) – näin se etenee käytännössä

Maalämpökaivon poraus on tarkkuustyötä, mutta kokeneelle urakoitsijalle selkeästi vaiheistettu prosessi. Ennen töiden alkua haetaan kunnasta tarvittava lupa ja varmistetaan, että kaivo sijoittuu oikeaan paikkaan suhteessa rakennuksiin, tontin rajoihin ja mahdollisiin muihin kaivoihin. Luvan voi hakea kätevästi lupapiste.fi sivulta.
Esiselvityksessä huomioidaan kiinteistön koko ja sijainti, valittu lämpöpumppu ja lämmönjakotapa sekä maanalaiset rakenteet – hyvä suunnittelu on toimivan ja kustannustehokkaan ratkaisun perusta.

Työmaalle tuodaan porauskalusto ja keruukontti. Porauskalusto tarvitsee tyypillisesti noin 2 metrin levyisen ja 3–6 metrin pituisen tilan, ja lisäksi sähköä ja vettä. Keruukonttiin kerätään porauksessa syntyvä maa-aines (kiviaines, hiekka ja vesi) enintään noin 25 metrin päähän porauspaikasta – näin pöly ja lietteet pysyvät hallinnassa. Jos vettä johdetaan hulevesi- tai viemäriverkostoon, käytetään erottelukonttia veden puhdistukseen.

Poraus alkaa maakerroksen läpäisyllä kallioon asti, jonka yläosa suojataan teräsvuoriputkella estämään sortumat ja pintavesien pääsy kaivoon. Sen jälkeen edetään kalliossa suunniteltuun syvyyteen. Pöly ja hieno kivituhka sidotaan veteen, ohjataan keruukonttiin ja kuljetetaan pois asianmukaisesti – piha ennallistetaan työn päätyttyä. Urakan kokonaisaika riippuu kaivojen lukumäärästä ja syvyydestä; yksittäisen kaivon poraus on tyypillisesti 1–3 työpäivää.

Kun poraus on valmis, kaivoon asennetaan lämmönkeruuputkisto ja vedetään syöttöputket rakennuksen tekniseen tilaan. Seinän läpiviennit timanttiporataan, ja putket kaivetaan yleensä 40–70 cm syvyyteen. Tässä vaiheessa määritellään yhdessä lämpöpumpputoimittajan kanssa laitteiston sijainti sisätiloissa. Urakoitsija toimittaa porausraportin ja luovuttaa työn seuraavalle toteutusvaiheelle.

Geokaivot poraa energiakaivot turvallisesti ja tehokkaasti myös parkkihalleissa räätälöidyllä kalustolla ja työmenetelmillä. Tarvittaessa lyhennämme poravaunun maston jopa 2,6 metriin, jolloin työ onnistuu matalissakin tiloissa. Konkreettinen esimerkki: porasimme 11 energiakaivoa parkkihalliin, jokainen 330 m syvä. Hallin vapaa korkeus oli 5,2 m, joten mukautimme maston ja käytimme 3 metrin poratankoja, näin hanke eteni kustannustehokkaasti ja aikataulussa, ilman kompromisseja työturvallisuudessa tai laadussa. Lue lisää täältä.

Yhteenvetona: lupa-asiat kuntoon, porauskalustolle ja keruukontille selkeä työskentelytila, huolellinen poraus ja vastuullinen kivituhkan käsittely sekä putkiston asennus tekniseen tilaan, näin syntyy siisti ja pitkäikäinen energiakaivo. Kaivo, joka ei vaadi käyttäjältä mitään toimenpiteitä porauksen jälkeen, se on hiljainen ja näkymätön osa järjestelmää tehden tehtävänsä taustalla.

Onko maalämpö ikuinen? Lämpökaivon kestävyys

Usein kysytään, voiko maalämpökaivo ”jäähtyä” ajan myötä, jos sieltä imetään jatkuvasti lämpöä. Oikein mitoitettuna maalämpökaivo on käytännössä ehtymätön lämpölähde. Kaivosta otettu lämpöenergia korvautuu luonnollisesti ympäröivästä maaperästä ja auringon säteilystä. Lämmityskauden aikana kallioperä jäähtyy kaivon ympäriltä hieman, mutta kevään ja kesän aikana maaperä varastoi taas uutta lämpöä, joka lataa kaivoa uudelleen. Näin kaivon lämpötila asettuu vuodesta toiseen suunnilleen samalle tasolle. Ehtymisriski tulee kuvaan oikeastaan vain silloin, jos kaivo on alimitoitettu suhteessa lämpöpumpun tehoon tai kaivoja on liian tiheästi. Tällöin maaperä ei ehkä ehdi palautua tarpeeksi kesän aikana, ja kaivon lämpötila voi laskea hitaasti vuodesta toiseen, mikä pitkällä aikavälillä heikentäisi hyötysuhdetta. Tämän estämiseksi ammattilaiset laskevat kaivojen syvyyden ja lukumäärän huolella käyttöprofiilin mukaan. Tarvittaessa voidaan porata ylimääräinen kaivo tai syventää olemassa olevaa.

Entä maalämpökaivon fyysinen kestävyys? Lämpökaivon putkisto on kestävää PE-muovia, joka on tarkoitettu maanalaiseen käyttöön ja kestää painetta sekä lämpötilan vaihteluita. Kaivo itsessään (porausreikä kalliossa) ei kulu käytössä. On arvioitu, että oikein tehty energiakaivo voi toimia vähintään 50–100 vuotta ilman ongelmia. Lämpöpumpun tekniikka on yleensä se, joka jossain vaiheessa elinkaarta vaatii päivitystä (kuten kompressorin vaihto parin vuosikymmenen jälkeen), mutta kaivo on pitkäikäinen investointi, joka palvelee useammankin lämpöpumppusukupolven ajan.

“Valitse Geokaivot – Maalämpökaivojen ammattilainen”

Maalämpö ja viilennys (maaviileä)

Maalämpöjärjestelmä ei ainoastaan lämmitä taloa, se voi myös viilentää sen kesällä erittäin energiatehokkaasti. Maaviileä tarkoittaa maaperästä saatavaa luonnollista viileyttä, jonka kierto hoituu ilman kompressoria. Käytännössä järjestelmään lisätään lämmönvaihdin, tavallisimmin puhallinkonvektori, jonka läpi kierrätetään kaivosta tulevaa viileää keruunestettä. Pieni kiertovesipumppu kuljettaa nesteen konvektorille, missä se sitoo huoneilmasta lämpöä ja palaa kevyesti lämmenneenä takaisin lämpökaivoon. Talon sisäilma pysyy miellyttävänä, ja samalla kaivo “latautuu” seuraavaa talvea varten, kesällä talteen otettu lämpö varastoituu kallioon.

Sähkönkulutus pysyy poikkeuksellisen pienenä, koska viilennys tapahtuu ilman kylmäainekompressoria. Useimmissa kohteissa maaviileän sähkönkulutus on vain murto-osa perinteisen ilmalämpöpumpun tai jäähdytyskoneen kulutuksesta (tyypillisesti noin 10–15 %), kun sähköä tarvitsee lähinnä kiertopumppu ja puhaltimen moottori. Päästöjen kannalta maaviileä on erinomainen ratkaisu: lämpö siirtyy suoraan maahan ilman kompressorijäähdytystä, ja käytön kustannus jää kesäkuukausina usein vain muutamiin euroihin. Arjen mukavuus syntyy juuri tästä: viilennystä voi pitää päällä huoletta, ilman tarvetta jatkuvalle päälle / pois -säätämiselle.

Uudiskohteissa maaviileä on helppo huomioida jo suunnittelussa, jolloin puhallinkonvektorille löytyy luonteva paikka (esimerkiksi yläkerran aulassa tai makuuhuoneiden läheisyydessä) ja putkitukset vedetään samalla lämpöjärjestelmän kanssa. Jälkiasennus onnistuu yleensä sekin kohtuullisella vaivalla, kun lämpökaivossa on hieman ylimääräistä syvyyttä ja reitti tekniseltä tilalta konvektorille on järjestettävissä. Toteutus skaalautuu yhdestä konvektorista useampiin huoneisiin, tarpeen mukaan.

On hyvä huomata, että maaviileä ei ole täysiverinen ilmastointikone, jos rakennuksessa on poikkeuksellisen suuri viilennystarve (esimerkiksi laajat länteen avautuvat ikkunapinnat). Valtaosassa pientaloja se kuitenkin riittää pitämään sisälämpötilan miellyttävänä myös helteillä. Viilennystehoa voi tukea yksinkertaisilla keinoilla, kuten pitämällä sälekaihtimet tai verhot kiinni päivän kuumimpina hetkinä. Näin maaviileästä saa eniten irti, mukavuutta kesällä, hyötysuhdetta talvella.

Maalämpö eri rakennuksissa

Maalämpö on uusissa taloissa usein kokonaistaloudellisin ratkaisu. Kun järjestelmä huomioidaan jo suunnittelussa, tekniseen tilaan varataan paikka lämpöpumpulle ja viilennys (maaviileä) voidaan tuoda mukaan samalla putkituksella.

Vanhemmissa taloissa maalämpö korvaa tavallisesti öljy-, kaasu- tai sähkölämmityksen. Jos vesikiertoinen lämmönjako on valmiina, vaihto on suoraviivainen: vanha lämpögeneraattori poistetaan, porataan lämpökaivo ja asennetaan maalämpöpumppu. Myös suorasta sähkölämmityksestä voidaan siirtyä maalämpöön esimerkiksi lattialämmityksen saneerauksen yhteydessä. Tyypillisesti säästöt kattavat rahoituskulut heti alusta, mikä näkyy pienempinä kuukausimenoina ja usein myös kiinteistön arvonnousuna.

Maalämpö tuo tasaisen, vedottoman lämmön ja huolettoman arjen: ei polttoainehankintoja eikä riippuvuutta öljyn markkinahinnoista. Moni on vaihtanut öljystä maalämpöön sekä kustannus- että päästösyistä.

Maalämpö on yleistynyt rivitaloissa, kerrostaloissa ja liikekiinteistöissä etenkin kaukolämmön hinnannousun myötä. Säästöpotentiaali on suuri (esimerkiksi 70-luvun kerrostalossa jopa merkittäviä alennuksia lämmityskuluihin), ja hanke rahoitetaan usein yhtiölainalla, jonka hoitokulut voivat jäädä aiempaa lämmitystä pienemmiksi. Yrityskohteissa maalämpö parantaa myös vastuullisuutta ja kustannusten ennustettavuutta.

Maalämpö onnistuu meiltä myös ahtaissa sisätiloissa. Mukautamme porauskaluston mataliin tiloihin (poravaunun masto jopa 2,6 m), joten energiakaivojen poraus voidaan tehdä turvallisesti ja tehokkaasti parkkihalleissa sekä muissa sisäkohteissa. Huolehdimme pölynsidonnasta ja lietteiden käsittelystä, logistiikasta, suojaetäisyyksistä ja reiteistä tekniseen tilaan – piha ja halli jäävät siisteiksi.

Yhteenveto: Maalämpö sopii lähes kaikkiin rakennustyyppeihin. Suomessa on kymmeniä tuhansia pientalokohteita ja yhä enemmän taloyhtiöitä ja julkisia rakennuksia maalämmön piirissä. Kokemukset maalämmöstä ovat hyviä: kustannukset laskevat ja lämmitys toimii luotettavasti. Jos harkitset maalämpöä, löydät todennäköisesti vertailukohteen vastaavanlaisesta rakennuksesta läheltäsi.

Maalämpö omalla paikkakunnallasi

Suomessa olosuhteet maalämmölle ovat poikkeuksellisen hyvät lähes jokaisessa kunnassa. Maaperä ja kallion syvyys vaihtelevat paikallisesti, mutta nykyaikaisella kalustolla energiakaivo saadaan porattua luotettavasti myös haastavissa kohteissa. Olemme koonneet Maalämpö koko Suomeen -sivuille tietoa eri alueiden edellytyksistä ja toteutusmahdollisuuksista. Lisäksi Referenssit-sivulta löydät esimerkkejä siitä, miten maalämpö on toteutettu haasteellisiinkin kohteisiin onnistuneesti.

Haluatko nähdä, miten maalämpö toimii juuri sinun seudullasi? Tutustu aluekohtaisiin nostoihin, kuten Maalämpö Helsingissä, Maalämpö Jyväskylässä ja Maalämpö Kuopiossa. Voit aina myös olla suoraan yhteydessä meihin: kerromme mielellämme, millaiset ratkaisut sopivat juuri sinun tontillesi ja rakennuksellesi, ja miten projekti viedään maaliin sujuvasti alusta loppuun.

Maalämpö on kestävä valinta tulevaisuuteen

Maalämpö edustaa modernia, kestävyysajattelun mukaista energiantuotantoa, joka vähentää fossiilisten polttoaineiden käyttöä ja hyödyntää paikallisia luonnonvaroja. Suomi on maalämmön hyödyntämisessä edelläkävijä: maamme geologiset olosuhteet ovat erinomaiset, sillä kallioperä on vahva lämpövarasto ja porattavissa lähes kaikkialla. Uusiutuvana energiamuotona maalämpö on ehtymätön, aurinko jatkaa maaperän lämmittämistä joka päivä. Siksi maalämpöä pidetään “ikuisena” energianlähteenä, joka on käytettävissä niin kauan kuin aurinko paistaa ja planeettamme sisuksissa riittää lämpöä (eli käytännössä miljardien vuosien päähän).

Ympäristönäkökulmasta maalämpö on yksi tehokkaimmista keinoista pienentää rakennetun ympäristön päästöjä. Rakennusten lämmitys muodostaa ison osan Suomen energiankulutuksesta ja hiilipäästöistä, joten siirtymällä maalämpöön voidaan saavuttaa merkittäviä ilmastohyötyjä. Erityisesti öljylämmityksestä luopuminen vähentää paikallisia ilmansaasteita ja riskejä (esim. öljyvuodot maaperään). Maalämpö on hajautettu energiantuotantomuoto – jokainen kiinteistö tuottaa itse oman lämpönsä – mikä lisää myös huoltovarmuutta ja energiaomavaraisuutta yhteiskunnassa. Sähköverkon kuormitus tasaantuu, kun lämpöä ei tuoteta pelkällä suoralla sähkölämmityksellä, ja toisaalta maalämpöpumppujen kuormaa voidaan ohjata fiksusti kysyntäjoustolla.

Käyttäjän kannalta maalämpö tarjoaa taloudellista turvaa energiakentän murroksessa. Kun investointi on maksettu takaisin, maalämpö tuo suoraa säästöä vuosikymmeniä. Järjestelmän elinkaari on pitkä: lämpökaivot kestävät käytännössä “ikuisesti” ja lämpöpumpputeknologiaa voidaan päivittää tarpeen mukaan. Maalämpö luo pohjan kestävälle, päästöttömälle lämmitykselle, joka tukee Suomen siirtymää kohti hiilineutraaliutta. Ei olekaan liioiteltua sanoa, että maalämpö on keskeinen osa kestävää tulevaisuutta.

Geokaivot – apunasi maalämpöprojektissa

Geokaivot on energiakaivoihin erikoistunut asiantuntija, joka toteuttaa poraukset ja niihin liittyvät työt avaimet käteen -periaatteella kaikkialla Suomessa. Tavoitteemme on tarjota laadukkaita, vastuullisia ja asiakaslähtöisiä ratkaisuja, jotka mitoitetaan tarkasti kohteen todelliseen tarpeeseen – oikea syvyys, ei metriäkään turhaan. Kun suunnittelet siirtymistä maalämpöön, saat meiltä koko ketjun osaamisen: esikartoituksen ja mitoituksen, poraus- ja putkitustyöt, sekä piha-alueen ennallistamisen.

Moderni, jatkuvasti päivittyvä kalustomme ja kokenut henkilöstömme varmistavat, että työ etenee nopeasti, tarkasti ja turvallisesti. Teemme tiivistä yhteistyötä LVI- ja rakennusalan kumppaneiden kanssa, jotta järjestelmä integroidaan sujuvasti lämmönjakoon ja talotekniikkaan – niin omakotitaloissa, taloyhtiöissä kuin liike- ja toimistokiinteistöissäkin. Kokemuksemme kattaa sekä vaativat sisäkohteet (esim. parkkihallit) että laajat energiakaivokentät suuremmissa kiinteistöissä.

Olipa kohteesi pientalo, rivitaloyhtiö tai kerrostalo, autamme rakentamaan ratkaisun, joka tuottaa säästöjä ja pienentää päästöjä vuodesta toiseen. Tarjoamme maksuttoman kartoituksen/konsultaation, jossa arvioimme maalämmön soveltuvuuden juuri sinun kiinteistöösi.

Ota yhteyttä